Vareslammella ahvenia narraamassa

Sunnuntai-iltana kävimme miehen ja pojan kanssa mato-ongella lapsuuskotini lähellä olevalla
pienellä suolammella, Vareslammella.  Edellisestä käynnistä olikin jo useampi vuosi aikaa.
Pikkuisia ahvenia tuli helposti, ei pysynyt koho kauan pinnalla kun aina uudestaan nappasi!
Syömäkaloja ei niin pienistä ahvenen sinteistä kyllä tullut. Itsehän en kummoinen kalamies ole,
kun en kykene koskemaan sen enempää matoihin kuin sätkiviin kaloihinkaan :D
Huomaa kyllä nyt ilmojen lämmettyä, ettei enää varsinkaan pidemmille kävelyretkille ole niin suurta
 hinkua ja retkeilyintoon vaikuttaa tietysti myös sääskien herääminen. Vaikka tuuli iltaa kohden olikin
 laantunut. oli kuitenkin vielä sen verran tuulista ettei sääskistä nyt ollut haittaa :)

Jos paikasta kiinnostuit niin Vareslammelle pääsee Kannuksen Rautiontieltä, tässä linkki Mapsiin.
Lammelle johtava polku on osa Mutkalammin luontopolkua, joka on ainakin tuossa kohtaa jo
parhaat päivänsä nähnyt. Täytyy kyllä sekin polku käydä tämän kesän aikana kiertämässä!
Lammen rannalla on lato, pari pöytäryhmää ja nuotiopaikka. Tiilet olivat siitä irtoilleet mutta
näytti siinä olevan suhteellisen tuoreita käytön jälkiä, varmasti siis makkaran paisto onnistuu
siinäkin kunhan metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Eivät muutaman päivän takaiset sateet niin
paljoa kastelleet luontoa että vielä päästäisiin nuotiopaikoille grillailemaan.

Mutta eiköhän siitäkin päästä taas pian nauttimaan :)

~Hannele~