28.7.2019

Yöuinnilla

Yöuinnilla olen käynyt elämäni aikana useinkin, mutta en aiemmin meressä, auringonlaskun
jälkeisessä väriloistossa. Ihan kuin olisi uinut keskellä kaunista taulua, epätodellinen tunne!
 Maiseman väri vaihtui ja syveni uintireissun aikana ja yritin saada ne kuviin mahdollisimman 
todellisina. Mutta on se tosi vaikeaa kyllä, vaatisi harjoitusta eli lisää yöuinteja varmaankin? 
Keskiyöllä olimme vielä uimassa ja totesimme että pähkähullu perhe mutta kyllä kannatti :D





 Tänään lähtivät kaksi vanhinta taas takaisin armeijan leipiin ja yksi pojista
meni rippileirille, viikon päästä meidän perheen viidennet rippijuhlat 

~Hannele~




25.7.2019

Lampaat kesäillassa

Veljeni perheineen viljelee lapsuuskotini maita ja heillä on myös lampaita. Olen koko kesän 
haaveillut ottavani lampaista kuvia auringon laskiessa. Eilen illalla kun satuin olemaan auringon 
laskiessa siellä, uskaltauduin lapsuuskotini pihan vieressä laiduntavien lampaiden aitaukseen. Tytöt 
huikkasivat mennessäni että ne sitten lähtevät karkuun. Koitin varovasti kävellä lähemmäs ja 
kuvittelin rauhassa testaavani erilaisia asetuksia kamerassa mutta eiväthän ne mihinkään lähteneet 
vaan koko lauma tuli luokse ja tottumatonta vähän kuumotti. Yhdelle olisi maistunut paidanhelmani 
joten nousin kärryn päälle turvaan :D Pian lakkasinkin kiinnostamasta niitä ja ne lähtivät takaisin.
 Vartin päästä kuvien ottamisesta oli taivas punertava ja pellolle nousi sumu. Silloin olisi tullut vielä
 kivempia kuvia mutta en enää uudelleen lähtenyt kuvaamaan kun olimme jo lähdössä kotiin päin.
Sumuiset pellot kesäiltana ovat kyllä jotain todella kaunista ja rauhoittavaa 







~Hannele~

Kesäkohteita osa 10, Tervajoen tornikahvila

Isonkyrön Tervajoella, ratamestarin talon pihapiirissä on vanha vesitorni, joka on muuttunut parin 
viikon ajaksi idylliseksi kesäkahvilaksi. Serkkupoikani perheineen on kunnostanut talon ja vesitornin 
käyttöönsä ja kun heillä nyt hetken on myös kesäkahvila niin tokihan siellä oli lähdettävä käymään!
Tervajoella on osa juuristani, mummu oli sieltä kotoisin ja setäni asustaa mummun synnyinkotia.
Siellä on siis erityisesti lapsena käyty ja lomailtu useinkin. Eilen meillä oli pienimuotoinen 
sukukokous kun ajelimme setäni ja hänen vaimonsa sekä tätini kanssa Etelä-Pohjanmaalle.
Useampi tunti vierähti tornikahvilassa ja kahvit ehdimme juoda pariinkin kertaan ennen kuin 
siirryimme seuraavaan paikkaan. Oli hieno päivä,  muutamia serkkujakin näin vuosien tauon jälkeen ♥

Kahvilassa on upea rustiikkinen tunnelma ja sisustus ihan täydellinen. Sisätilat pysyvät paksujen 
tiiliseinien ansiosta aika viileinä vaikka ovi on auki. Pihalla on pöytiä sekä puiden katveessa että 
terassilla, jonka vieressä lainehtii viljapelto. Pöydässä oli monenlaista tarjottavaa lätyistä leivoksiin
ja erilaisia suolaisiakin pikkunälkään.  Kahvila on auki 31.7. asti joka päivä klo 12-19 osoitteessa
 Parkintie 3, Tervajoki. Vielä ehtii siis hyvin käydä! Ja toivotaan että on avoinna myös tulevina kesinä :)

















Tänään nautin toisesta vapaapäivästä, tämä päivä taitaakin kulua
kotitöiden parissa  kun eilinen meni reissun päällä :)

~Hannele~

23.7.2019

Pihalla, osa 10

Meillä löytyy pihalta jos jonkinlaista projektia, jonka takia saa aika tarkkaan 
välillä rajata kuvauskohteet. :D Yksi projekti, "huvimajasta grillimökiksi, hitaasti
mutta varmasti" on ollut tarkoitus esitellä vasta sen valmistuttua mutta jaan nyt
kuitenkin pari kuvaa vaikkei valmista olekaan. Kun ei tiedä milloin vuonna saadaan
se valmiiksi ;) Voiton puolella ollaan reilusti kuitenkin! Ennen kuva instan kohokohdassa.








Tänään huomasin että nurmikko on täynnä pudonneita lehtiä,
kuivuuden takia näyttää jo ihan syksyltä enkä ole ollenkaan valmis!

~Hannele~


21.7.2019

Sunnuntai-illan veneretki

Sunnuntai-illan veneretki joella miehen kanssa. Ihan täydellinen sää ja jokea pitkin kulkiessa
tuntuu kuin astuisi ihan toiseen maailmaan. Siellä arjen huolet ja murheet unohtuvat hetkeksi!
Veden ollessa näin matalalla kuin nyt, ei veneellä pääse nousemaan kuin ehkä 1-2 km.
Tällä kertaa se olikin onni, sillä hetken kalliolla auringossa istuskeltuamme, takaisin lähtiessä
osui matalassa vedessä perämoottorin potkuri kiveen ja paluumatka menikin vuorotellen soutaen. 
Mutta mikäpä oli alavirtaan hiljalleen soudella, ylävirtaan olisikin saanut tehdä enemmän töitä :)











Helteinen uusi viikko edessä, nautitaan siis siitä hetki :)
~Hannele~

19.7.2019

Kesäkohteita osa 9, Kakaravaara-näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa

Vaikka lämpimät ilmat nyt viimein ovatkin tulossa, esittelen tänään sopivan kohteen erityisesti 
sadesäälle ja viileisiin päiviin: Kakaravaara-näyttelyn Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.
Loppukesän aikana aktiviteetit rajoittuvat vapaapäiviin ja päiväretkikohteet ovatkin meidän
tämän kesän juttu. Eilen herättelin 2 nuorinta lasta ja heidän 2 serkkupoikaansa ja kerroin että on 
retkipäivä. Aamupuuron jälkeen lähdimme matkaan, en kuitenkaan kertonut minne olemme menossa.
Välillä kuului arvauksia retkikohteesta mutta nauratti kun vasta 100 km kohdalla kuului
ensimmäisen kerran takapenkiltä: "milloin ollaan perillä" :D

Alkukesästä kesäkohteita-sarjaa aloitellessani ja lähialueen retkikohteita etsiessäni löysin
Kakaravaara-näyttelyn. Se on avoinna Pohjois-Pohjanmaan museossa 25.8. asti ja siitä kerrotaan näin:

"Näyttelyssä ei esitellä ainoastaan lasten elämää, vaan näyttelyvieras saa eläytyä menneen ajan 
maailmaan esimerkiksi torikauppiaana, kaupanmyyjänä, koululaisena tai vaikka prinsessana.
Pohjois-Pohjanmaan museo on jo vuosia rakentanut lapsille suunnatut näyttelyt hauskoiksi 
aktivoiviksi tekemisen paikoiksi, toiminnallisiksi näyttelyiksi. Nykypäivänä museoissa ei
tarvitse tyytyä vain tutkimaan vitriinejä"

Kakaravaara-näyttelyssä kului aikaa eniten. Erilaiset roolivaatteet tuntuivat olevan yksi näyttelyn 
hauskimmista osuuksista, samoin kahden erilaisen nukkekodin asukkaiden elämää oli kiva kurkistella
ja koululuokassa pääsivät kesälomalaiset hetkeksi takaisin koulun penkille ja opettajaakin leikkimään.
Parasta oli, että lähes kaikkeen sai, ja oli jopa suositeltavaa koskea ja tavaroilla sai vapaasti leikkiä.
 Kakaravaaran jälkeen kiersimme vielä Koiramäki-näyttelyn ja pikaisesti muut museon kerrokset.
 Yksi mielenkiintoinen huone oli Oulun kaupungin historiasta kertova  näyttely, erityisesti 
pienoismalli Oulusta vuonna 1938 kiinnosti pitkän aikaa. Lapsia oli myös kivasti aktivoitu 
piilottamalla museon eri osastoille hiiriä ja rottia joiden etsiminen oli ainakin meillä kiva lisä.
Vähän jännäsin, miten lapset viihtyvät, kun emme ole erityisen paljon museoissa vierailleet
mutta huoli oli ihan turha. Varsinkin kun oli kavereita mukana, kului aika nopeasti ja 
pidempäänkin olisivat viihtyneet. Muutaman tunnin jälkeen alkoi kuitenkin jo nälkä kurnia
joten lähdimme kohti retken toista kohokohtaa, Mäkkäriä ;)

Parkkipaikat olivat museon lähellä vähissä, joten ajoin suosiolla Kivisydämeen ja kävelimme
n. 700 metriä Ainolanpuistossa sijaitsevaan museoon. Oli tosi kiva ilma, ei liian kuuma eikä kylmä
joten pieni kävelymatka ei haitannut ollenkaan.  Kaupungintalon edessä ohitimme PotnaPekan, 
hauskan  kaupunkijunan, mutta sen kyytiin ei tällä reissulla ehditty. Täytyy joskus sekin kokeilla!


Museo on kesällä auki päivittäin klo 10-18, osoitteessa Ainolanpolku 1, Oulu.
Pääsylippu maksaa aikuiselta 6€ ja alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.

























Hauskaa viikonloppua!

~Hannele~