29.9.2019

Viikko kuvina, osa 4

Monta päivää aloittelin tätä postausta, tänä iltana viimein sain valmista.
Nämä kuvat siis yli viikon takaa, seuraavaakin saa jo kovasti aloitella :)


Maanantai

Töissä keittiöllä lounasvuorossa, tykkään olla sielläkin kunhan ei koko ajan tarvi :D Vaikkakin 
kesällä olin melkein koko ajan keittiöllä, siellä kun tarvittiin normaalia enemmän työvoimaa.
 Illalla ajelimme kuopuksen kanssa mummulle ja papalle ja kävimme samalla retkellä, josta 
kerroinkin aiemmin. Kävin myös näyttämässä pojille metsästä paikan, jossa lapsena laskimme 
mäkeä. En ole käynyt siellä sitten yläasteaikojen, eikä siellä enää ole valaistua latuakaan.
Mukava verestää välillä lapsuusmuistoja vanhoilla paikoilla :)


Tiistai 

Iltavuoro. Mitään muuta kotitöiden lisäksi en sinä päivänä tehnytkään!
Ja aina vain työympäristöni inspiroi minua! Ja onhan nuo vaatteetkin aika 


Keskiviikko

Koitti viimein odotettu päivä, jolloin toiseksi vanhin poika sai jättää armeijan taakseen 
Sen kunniaksi tein lohivoileipäkakkua, se kun on tämän pojan suosikkia :)
Ja kokoustakin pukkasi vaihteeksi illalle.


Torstai

Loppuviikosta oli tunne, että olisin voinut nukkua määrättömästi. Taisi olla pieni flunssan poikanen 
tuloillaan, mutta ei onneksi iskenyt päälle. Kurkussa oli tunne että vähän kaihertaa ja se varmaan väsytti. 
Töiden jälkeen päiväunet sohvalla ja illan päälle kävimme norimmaisen kanssa lenkillä,
ensimmäisen kerran tälle viikolle! Viikon aikana ei tullutkaan lenkkeiltyä kuin 2 kertaa. Toki 2
 retkeä piti huolen, että tuli kuitenkin ulkoiltua. Lenkillä huomattiin että kyllä ei enää ilman 
hanskoja tarkene, kun niin hurvattomasti lähdettiin ilman niitä liikkeelle.


Perjantai

Perjantai alkoi viiden aikaan aamulla vimmatulla  auton ikkunoiden rapaamisella. Yöllä tuli
vettä kaatamalla ja aamulla oli 2 astetta pakkasta. Totesin että eipä ajella satasta töihin
tänään! Pakkanen aiheutti vähän päänvaivaa tankille mennessäkin mutta lopulta en
myöhästynyt töistä montaakaan minuuttia ja majoittujat saivat aamupalansa ajallaan :D
Illan aikana kuskasin yhtä poikaa sinne ja toista tänne ja hain vielä yhden pojan junalta
lomille. Illalla leivoin pari kakkua lauantaille syysmarkkinoiden  kakkukahvilaan, jossa
yksi poika oli töissä kansainvälisyysryhmän kanssa. Keräävät rahaa Espanjan reissuun :)

~Hannele~

24.9.2019

Retkellä osa 3, Pesäkivet

Sunnuntaina lähdimme retkelle Pesäkiville, isoille siirtolohkareille jotka sijaitsevat
Lohtajan, Kannuksen ja Kälviän rajamailla. (Kälviä ja Lohtaja tosin kuuluvat nykyisin Kokkolaan)
On ihme, etten ole koskaan aiemmin pesäkivilä käynyt, vaikka olen niistä aina tietoinen ollutkin.
Edes koulusta emme käyneet siellä koskaan vaikka kotikunnastani Kannuksesta on Pesäkiville 
matkaa vain n. 15 km. Suunnittelin retkeä Pesäkiville jo edellisenä sunnuntaina mutta silloin tuli vettä
 taivaan täydeltä. Nyt oli aurinkoinen, vaikkakin kylmä päivä joten vaatetta päälle vain ja matkaan.
Tytötkin innostuivat poikakavereidensa mukaan ja kuopus otettiin kyytiin viikonloppulomalta 
mummulasta. Pesäkivet ovat rykelmä siirtolohkareita, joista korkein ulottuu n. 10 metrin korkeuteen.
Paikka on vaikuttava, nuorisokin viihtyi kiipeillen ja onkaloita tutkien. Pari tuntia vierähti helposti!
Paikalla näkyi ainakin 3 nuotiopaikkaa, joten sinne mahtuu hyvin useampikin porukka.
Omat puut kannattaa varata mukaan, tosin me emme omia tarvinneetkaan. Edellisiltä jäi valmis 
hiillos, riitti kun yhden puun nuotion vierestä lisäsi. Makkarat paistettiin ja samalla lämmiteltiin
nuotion lämmössä. Vaikka vaatetta olikin, kylmä tuuli tuntui menevän luihin ja ytimiin!

Pesäkivet löytyvät kartalla täältä. Kannuksen keskustasta n. 11 km Kokkolaan päin ja siitä nelisen
kilometriä oikealle. Google ohjaa kyllä perille myös ihan vain pesäkivet-haulla.

Ihan ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka kaiken ikäisille!











~Hannele~

18.9.2019

Viikko kuvina, osa 3

Tätä postausta tehdessä, huomasin että täytyy ehdottomasti muistaa kirjoittaa ylös asioita viikon
mittaan. jälkeen päin  ei todellakaan muista joka päivältä mitään erityistä!


Maanantai

Viikon aikana huomasimme että meidän omenapuun ainut omena alkaa pikkuhiljaa näyttää
kypsältä. Annettiin sen vielä olla koko viikko ja poimittiin se juhlallisesti kuopuksen kanssa äsken :)
Iltavuoro kutsui ja yleensä vuoroon kuuluu majoitushuoneiden siivousta. Noissa huoneissa ei kyllä
siivouskaan tunnu työltä ♥  Normaali iltavuorosta olen jo puoli 8 aikaan kotona, joten ehdittiin illan 
pimetessä käydä kanssa pienellä iltakävelyllä. Viikon aikana kävin ainakin sen tavoitteena olleen 3
kertaa lenkillä, mutta näin jälkeenpäin en ole ollenkaan varma, minä päivinä muut kerrat olivat.


Tiistai

Tiistaina käänsin auton keulan työpaikkaa kohti jo aamulla viiden jälkeen.
Illalla päätin tehdä "jääkaapintyhjennysruokaa" kun oli kertynyt erinäisiä nyssyköitä ja jämiä.
 Mukavan runsas ja monipuolinen ateria tuli kaikille kuudelle jotka olivat kotona, vaikka mitään
ei ollut mahdottomia määriä. Tällainen pitäisi ehdottomasti pitää joka viikko!


Keskiviikko

Keskiviikkona oli vapaapäivä ja vaikka nykyään harvemmin teen kakkuja, lupasin tehdä
yhden kakun ja pari suolaista piirakkaa. Kerrankos sitä pääsee suomenmestarille leipomaan ;)
Pidin vuosikausia taukoa Aku Ankan tilauksesta, mutta nyt on keskiviikko taas ollut
erityisen odotettu päivä. Samaan aikaan tulee koulusta 3-5 lapsista joten siitä on joskus 
kova  kilpailu, kuka ehtii lukemaan Akkarin ensimmäisenä!
Illalla oli vuorossa syksyn toinen vanhempainilta.


Torstai

Torstailta ei löytynyt kuvia, sen vain muistan että töiden jälkeen hain lasten serkun meille kylään :) 
Viikon aikana alkoivat viimeisetkin pellot olla puituna. Todellakin syksyä ilmassa!



Perjantai

Perjantaina kutsui taas iltavuoro. Sieltä ajoin suoraan hakemaan lomille tulevia "isoja poikia" junalta.
Nuoremmalla olikin viimeinen loma, sunnuntaina palatessaan oli enää kome piikkiä aamukammassa :)
Pikainen piipahdus kotona ja loppuillaksi menin valmistelemaan siskon tytön lauantaisia häitä 

~Hannele~


16.9.2019

Retkellä, osa 2

Lapsuuden kotikyläni läpi kulkee pikkuruinen joki, jota myös ojaksi kutsutaan.
Kylän laidalla, ennen kuin peltoaukea alkaa, on joessa koski ja suorastaan
taianomainen salainen satumetsä. Siellä on lapsuudessa ja nuoruudessa kuljettu monet
 kerrat. Lapsena vähän aremmin, muistan että näkillä oli peloteltu hyväksi :D 
Koskessa on ollut aikojen saatossa neljä eri myllyä, joista kolme samanaikaisesti
toiminnassa. Minun aikanani ei myllyistä ole ollut enää muuta näkyvää merkkiä kuin
myllynkivet lapsuudenkotini pihalla. Tulvan aikaan pikkuruinen joki on toiminut
myös uittokanavana vuosikymmenten ajan 1940-luvulle asti.
Tänään olimme isällä ja äidillä ja kävimme samalla kuopuksen ja veljenpojan kanssa 
pienellä retkellä koskella. Vähitellen alkanut tihkusade ei haitannut, vaan se ja
hiljalleen hämärtyvä ilta tekivät tunnelmasta vieläkin salaperäisemmän. 
Kuvat eivät anna paljonkaan oikeutta tälle paikalle mutta koskella on myös
geokätkö, jota etsiessään pääsee ihailemaan tuota kaunista pientä koskea.
Koska retkellä kuuluu olla eväät, nappasimme taskuun punaposkiset omenat joita
mummulan kuisti oli pullollaan. Ne olivat tuliaisia minun mummuni syntymäkodin
pihalta Etelä-Pohjanmaalta ja iso kassillinen lähti mukaan myös kotiin.
Omenaherkkuja luvassa taas :)
















~Hannele~


11.9.2019

Viikko kuvina, osa 2

Viime viikolla ei tuntunut tapahtuvan oikein mitään, mutta löytyipä niitä kuvia kuitenkin :)


Maanantai

Uusi viikko alkoi mukavasti kahdella vapaapäivällä, mutta oli ihan mahdottoman vaikea
saada itseään kunnolla käyntiin! Lenkille selvisin kuitenkin, kun edellisenä päivänä olin
tuskaillut, että johan nyt on kumma jos en saa itseäni lenkille useammin! Koko kesänä
ei tullut käytyä juuri ollenkaan, nyt laitoin tavoitteeksi että vähintään 3 kertaa viikossa
on käytävä lenkillä. Tummat pilvet kerääntyivät taivaalle ja sade alkoi heti kun pääsin kotiin!
Sateisena iltana maistui omenapaistos, lenkin jälkeen vielä paremmalla omallatunnolla ;)
Kokeilin vaihteeksi erilaista paistosta kuin yleensä, otin taikinan ohjeen Underbara Clara-blogista,



Tiistai

Olin edellisellä viikolla ostanut Sarin kalusteen alehyllystä Lennolin pellava-silkkisekoitteisen
torkkupeiton. Yritin ottaa siitä jossain vaiheessa kuvia, mutta huomasin homman jääneen
kesken kun löysin kuvat viikon päätteeksi kamerasta :D
Täällä maaseudulla ollaan vielä siitä onnellisessa asemassa että säännöllisin väliajoin pihaan
pyörähtää kalakauppias. Kalalaji aina vaihtelee ja tällä kertaa tarjolla oli  maivaa eli muikkua,
jota ostettiin 3 kiloa ja iltasella vanhempainillan jälkeen niitä perkasin :)



Keskiviikko

Eräänkin kerran tulee aamuvuoron jälkeen otettua pienet päiväunet sohvalla. Ajastimessa on
yleensä 20 minuuttia, mutta joskus saattaa lipsahtaa vähän pidemmiksikin. Illan virkkuna
yöunet jäävät joskus vähän liian lyhyeksi, siksi päiväunet tulevat välillä tarpeeseen!
Mies oli ennen iltavuoroon lähtöä suolannut edellispäivän kalat. Paistoin osan niistä pannulla,
kyllä onkin hyvää kun ruisjauhoissa pyöräyttää ja voissa paistaa. Kunnon vanhanajan herkku!



Torstai

Töissä kuvasin leivoskahveja. Tykkään niin paljon erilaisista vanhoista kahvikupeista, tämä
kuppi on erityisen kaunis! Kotiin mennessä puuhellan päältä löytyivät loput muikut savustettuna,
mies oli ne savustanut ennen töihin lähtöä. Illalla kokoustettiin. Yksi syksyn merkki onkin erilaiset
kokoukset, joita näyttää riittävän lähes joka viikolle. Näköjään on tullut lupauduttua monenmoiseen!



Perjantai

Iltavuorossa vierähti 10 tuntia ja Raahen kirkonkellokin ehti lyödä kymmenen kertaa ennen
kuin suuntasin kotiin. Kotona olikin rauhallista kun muu väki oli kauppojen yössä. Minulta se
tapahtuma jäi monien vuosien jälkeen ensimmäisen kerran väliin, ei juurikaan harmittanut :D
Eteisestä löytyi kahdet maiharit, sotapojat olivat saapuneet lomille  

~Hannele~


Retkellä, osa 1

Keväällä retkeilimme luonnossa/ulkona lähes viikottain mutta kesällä se jäi muiden menojen ja
kiireen alle. Nyt syksyn tullen on aika herätellä tuo harrastus uudelleen henkiin. Ja itseäni
liikkeelle potkiakseni, ajattelin tehdä retkeilystä myös 10-osaisen sarjan. Näin blogissa
kulkee taas rinnakkain kaksi viikottaista sarjaa. Tulee siis aika varmasti päivitettyä blogia 
vähintään pari kertaa viikossa ;) Muutama päivä sitten retkeilimme kahden nuorimmaisen
kanssa Kalajoella. Geokätköilyn avulla olemme löytäneet monen monta kivaa paikkaa
ja sieltä löytyi myöskin Kalajoen Pikkupuisto ja Plassin rantapolku.
Puisto on rakennettu osana Kalajokisuun maisemahanketta. Siitä löytyy pieni parkkipaikka
ja näköalatasanne penkkeineen (tässä oli hyvä pitää pieni evästauko) josta lähtee polku alas
rantaan sekä n. 500 m mittainen rantapolku. Polun toisessa päässä oli portaat ylös tielle, mutta 
me palasimme samaa reittiä takaisin. Rantapolku kulkee keskellä heinikkoa, joten ajattelin siinä
etteivät saappaat olisi olleet pahitteeksi. Hyvin muuten pärjäsi lenkkareilla mutta tuollaisissa 
paikoissa ainakin itse olen vähän varuillani käärmeiden varalta. Ei tosin näkynyt!
Tässä kohtaa ilmeisesti kalastetaan aika paljon ja pitkin rantaa näkyikin erilaisia pyydyksiä.
Ilmeisesti nahkiaismerta tuo punottu, näin ymmärsin googletuksen perusteella.
Puistossa kasvoi  pari omenapuuta, joiden oksat olivat ihan täynnä omenoita ja maassakin
jo mahdottomasti. Jospa ei haittaa että lapset nappasivat parit maistiaisomenat mukaan :D

Pikkupuistoon pääsee samasta liittymästä kuin Plassintie 12 


Jo kesällä kesäkohteita-sarjaa tehdessäni sisko vinkkasi Merenojan lähiliikuntapaikasta, joka on 
nimetty Jussi Jokinen-puistoksi Kalajoelta kotoisin olevan NHL-pelaajan mukaan. Siitä en löytänyt 
tietoa, onko Jokinen ollut osallisena puiston toteuttamisessa vai onko nimi vain kunnianosoitus 
menestyneelle pelaajalle? Puisto on avattu 2017 ja täältä löysin seuraavanlaista infoa:

"Merenojan lähiliikuntapaikka tarjoaa toimintamahdollisuuksia kaikenikäisille, myös senioreille. 
Alueella on keskusleikkipuisto lapsille ja nuorille, toimintorata lihaskuntoa kehittävään liikuntaan ja
 senioreiden liikuntaan ja toimintakunnon ylläpitämiseen soveltuvia välineitä. Alueella on 
mahdollisuus pelata myös pöytätennistä ja pieni hiekkatekonurmikenttä pienpeleihin"

Puisto oli siisti ja tosiaan monipuolinen. Ja tavoitteensa mukaisesti siellä näkyi olevan
monen ikäisiä käyttäjiä: taaperoita, pikkulapsia, pienempiä ja isompia koululaisia vanhempineen
ja isovanhempineen. En katsonut kelloa mutta ainakin tunteroinen siellä vierähti helposti!

Puisto löytyy osoitteesta Pirkonsuontie 10

















Kivaa keskiviikkoa!
Täällä vietän vapaapäivää ja ehdin viimein tehdä postauksia valmiiksi.
Viime viikon varreltakin on postaus tulossa ehkä jo illalla :)
~Hannele~