Hääjuhlassa

Käsi kädessä, sydän sydämessä. 

Alkaa nyt elämässämme uusi matka. 

Se matka kulkee läpi vihreiden metsien, 

halki auringossa kimmeltävien merien, 

yli tummien vuorien ja poikki lainehtivien peltojen. 

Ja vaikka se matka on pitkä,

eikä sillä loppua näy, 

on se matka hyvä taittaa, 

kun rinnalla on se ystävistä kaikkein uskollisin ja rakkain, 

se elämän tärkein ihminen.

Tällä matkalla elämään ja ikuiseen rakkauteen, 

eivät polkuja peitä ainoastaan ruusujen pehmeät terälehdet, 

vaan joskus voi tie olla sateesta märkä tai lumesta liukas. 

Ojennamme silloin toisellemme käden ja pidämme tiukasti kiinni.

Tällä matkalla ei ehkä aina ole polku tasainen. 

Olkoon este sitten polulle kaatunut puu,

pimeääkin pimeämpi korpi tai virrassa pauhaava vesi, 

voi kahden kulkiessa rakkaus sen aina voittaa; 

nostaa puun syrjään, löytää eksymättä reittinsä pimeyden läpi 

tai kohota vahvoille siivilleen taivaan sineen 

jättäen taakseen kosken pyörteet ja karikot. 

Rakkaus löytää aina tiensä perille, 

rakkaus on kartta onnelliseen elämään.

~Hannele~