Myötätuulen reitti

Jokunen päivä sitten päätin, että ajelen iltalenkille Myötätuulen reitille Kalajoelle. Yksi tytöistä ja 

nuorimmainen poika lähtivät kaveriksi. Pojalle otettiin pyörä mukaan, koska hänen luokallaan on 

pyöräilyhaaste meneillään ja yli 7 km matkalla olisi voinut mielenkiinto kävelyyn lopahtaa.

Myötätuulen reitti on rakennettu Mustilankankaan 28:n voimalan tuulivoimapuiston ympäristöön 

muutama vuosi sitten. Se on lukiolaisten suunnittelema ja toteutettu yhteistyössä puiston rakentaneen

 Tuuliwatin kanssa. Polku on luontopolku ja sen varrelta löytyy erilaisia infotauluja. Reitti kulkee 

kuitenkin enimmäkseen ihan teitä pitkin ja pitkulaisesta muodosta johtuen siinä on pitkiä suoria. 

Reitti onkin mielestäni parempi nimenomaan pyöräilyreittinä kuin kävelyyn. Lastenvaunujenkin 

kanssa reitti on kuljettavissa. Yksi pätkä (näkyy toisen kollaasin oikeassa alalaidassa) on vähän 

haasteellisempi mutta siitäkin selviää. Ainakin hyvillä hermoilla ja isoilla renkailla varustettuna ;) 

Kalajoen kaupungin sivuilla reitin pituudeksi kerrottiin reilu 7 km. Meillä ei ollut eväitä mukana, 

vaan ainoastaan vesipullot, mutta panin merkille että reitin pituuteen nähden on yllättävää ettei sen 

varrelta löydy oikein paikkoja evästaukoon. Aika alkumatkasta, yhden tuulimyllyn lähellä näkyi 

olevan 2 pöytäryhmää mutta jossain puolivälissä voisi olla myös joku istumapaikka. Reitti kulkee

läheltä lampea ja sinne ohjeistettiinkin poikkeamaan. Lammen rannassakin voisi olla ihan loistava

taukopaikka jos siellä olisi vaikka pari penkkiä. Juomatauko pidettiin kaatuneilla puunrungoilla

istuen. Näyttipä siinä rannasa joku joskus omaa nuotiotakin pitäneen. Koko reitti oli merkitty 

oranssipäisillä tolpilla ja hyvin pysyimme reitillä niiden avulla. Reitti alkaa Vehkojantien varressa 

olevalta tuulimyllyltä, kartta löytyy täältä. Oulaistentieltä on kyltit risteyksissä. 

~Hannele~

Kimpusta on moneksi

Yhdestä lähikaupan muutaman euron kukkakimpusta on riittänyt iloa pitkään. Ensin kimppuna,
sitten vappukoristeluissa, johon varrettomiksi leikatut kukat laitoin myöhemmin veteen vanhalle
Arabian maisema-lautaselle. (niitä löysin talvella pari lisää ihan pikkurahalla) Loput kukat laitettiin vielä pulloihin koristamaan sunnuntain brunssipöytää ja siitä ne pikkuhiljaa huonoimmasta päästä
päätyvät yksi kerrallaan roskikseen. Hintansa on haukkunut se kimppu :)

~Hannele~

Pitkänkarin polut Raahessa

Sunnuntaiaamun kävelyretkeni suuntautui Raaheen ja Pitkänkarin poluille. Silloin kun olen liikkeellä

yksin, en uskalla lähteä kovin syviin metsiin joten tällaiset polut ovat paikallaan. Yöllisen sateen 

jälkeen oli helppo hengittää, sää oli harmaa mutta pisaraakaan ei enää satanut. Horisonttia ei juuri 

erottanut kun meri ja taivas olivat ihan saman värisiä. Repussa oli mukana kahvit ja vähän evästä.

 Ajoin parkkipaikalle, joka löytyy osoitteesta Ulkofantintie 48 ja lähdin siitä liikkeelle. Polun alku 

tien toisella puolella meinasi ensin jäädä silmän varjoon, muuta kylttiä ei ollut kuin pieni sininen 

luontopolun merkki. (Polkujen kartta löytyy täältä) Polku itsessään oli merkitty sinipäisin kepein ja

 oli aivan helposti nähtävissä. Se haarautui n. 100 metrin jälkeen ja suuntasin ensin vasemmalle, 

kohti Ilolinnan lintutornia jonne matkaa oli n.800 metriä. Tornille pääsee myös suoraan autolla ja se

on suhteellisen matala joten on todella monen saavutettavissa. Aivan mukavat näkymät sieltä oli

ja lintuja näkyi paljon. Kelpasi siellä sunnuntai-aamupäivän kahvit juoda. Tornin vieressä oli myös

nuotiopaikka, mutta en hoksannut katsoa oliko siinä polttopuita valmiina. 

Kahvihetken jälkeen palasin polkua takaisin ja käännyin sitten kohti Takarantaa. Polku kulkee metsän

jälkeen rannan tuntumassa ja sen pituus on polun alusta n.1,2 km. Tämän pätkän maisemat ovat 

merelle päin ja siellä näkyikin paljon lenkkeilijöitä harmaasta säästä huolimatta. Rannoilla näytti 

olevan Takarannan nuotiopaikan lisäksi ainakin kaksi tulipaikkaa. Puulaatikot oli kahdella nuotiolla

 mutta vain toisessa oli puita. Kävelin polun päähän asti mutta palatessa kävelin osan matkaa vielä 

lähempänä rantaa jossa näytti kulkevan pienempiä polkuja. Kävelyä tuli yhteensä n. 4 km Ennen

 autolle paluuta istahdin rantakivelle evästauolle ja nauttimaan meren rauhoittavasta voimasta ♥

~Hannele~

Sunnuntaibrunssi

Meillä oli kahdella lapsella koulutehtävänä brunssi, ysiluokkalaisella äitienpäiväbrunssi ja 

kokkikoululaisella vappubrunssi. Tänään oli sitten tarjolla niiden yhdistelmä, senkin takia että

itse olen äitienpäivänä töissä joten oli kivempi tehdä se näin etukäteen. Brunssi on myös aina tehokas

tapa saada koko konkkaronkka koolle! Lasten kasvaessa on aina vain on harvinaisempaa että ihan

 kaikki ovat samaan aikaan kotona poika- ja tyttöystävineen. Tänään brunssipöytään tuli uusi

elementti, joka sai heti suuren suosion: herkkutarjotin jossa oli suklaata, vaahtokarkkeja ja 

mansikoita. Naurettiinkin, että tämä valikoima näköjään vain kasvaa joka kerta :D

Täytetyt sämpylät ovat olleet mukana siitä asti kun ollaan ihan ensimmäisen kerran syöty "maailman 

parasta aamupallaa" Silloin niiden lisäksi on ollut vain tuoremehuja, hedelmiä ja porkkanaa.

6 vuoden aikana mukaan ovat tulleet mm. munat, pekonit, nakit, lihapullat, jugurtit ja pannarit

Oli kyllä puhetta että kesällä voisi tehdä brunssin ulos ja keksiä vaihteeksi jotain aivan muuta :)

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

~Hannele~

Vappu

Iloinen, munkin ja siman makuinen vapputervehdys!

Meillä tehtiin tänään kolmenlaisia munkkeja, koska kolmella lapsella oli koulutehtävänä

munkkien leipominen. Olisivat voineet yhdessäkin tehdä mutta kokeiltiin samalla hyväksi

havaitun kuohkeiden munkkien ohjeen lisäksi rahkamukkeja ja yksi satsi ihan perus

pullataikinasta. Syntyi monen näköisiä munkkeja ja edelleen parhaaksi todettiin tuo ensin

mainittu. Nyt on suupielet sokerissa ja kasapäin sekä kuorrutettuja että sokeroituja munkkeja.

Sima ostettiin tänäkin vuonna kaupasta. Tuo Kaskein juhlasima on todella hyvää!

~Hannele~