Sunnuntai

Olis pitänyt varmaan kirjoittaa viime postaukseen:

hidas aamu ja loppuviikko tehokkaasti :)

Muutama päivä meni häähumussa. Eilen juhlittiin

ihanan nuorenparin häitä. Morsian on meidän lasten

tuplaserkku ja kuin isosisko heille  ♥

 

Korttiin laitoin pätkän tästä runosta,

 runon kirjoittajaa en tiedä:

Käsi kädessä-sydän sydämessä
alkaa nyt elämässänne uusi matka.
Se matka kulkee läpi vihreiden metsien,
halki auringossa kimmeltävien merien,
yli tummien vuorien ja poikki lainehtivien peltojen.
Ja vaikka se matka on pitkä, eikä sillä loppua näy,
on se matka hyvä taittaa, kun rinnalla on se ystävistä
kaikkein uskollisin ja rakkain, se elämän tärkein ihminen:
 aviopuoliso.
Tällä matkalla elämään ja ikuiseen rakkauteen,
 eivät polkuja peitä ainoastaan ruusujen pehmeät terälehdet,
vaan joskus voi tie olla sateesta märkä tai lumesta liukas.
 Ojenna silloin rakkallesi kätesi ja pidä tiukasti kiinni,
sillä niin hänkin sinulle kätensä ojentaa,
kun itse et uupumukseltasi jaksaisi jatkaa.
Ja eipä aikaakaan, kun auringon valokin saa taas maantien kivet
kimaltamaan kuin tuhannet timantit ja sen säteet
kietovat matkantekijät hellään, lämpimään hyväilyynsä.
Tällä matkalla ei ehkä aina ole poutaa,
mutta taivaan jokaisen pilven vesipisarassa
 loistavat kaikki sateenkaaren värit.
Yksin voisi matkan varrella pelottaakin,
mutta kahden kulkiessa rakkaus saa karhun voimat,
 kissan silmät ja kotkan siivet.
Olkoon este sitten polulle kaatunut puu,
 pimeääkin pimeämpi korpi tai virrassa pauhaava vesi,
voi rakkaus sen aina voittaa; nostaa puun syrjään,
 löytää eksymättä reittinsä pimeyden läpi tai kohota vahvoille siivilleen
 taivaan sineen jättäen taakseen kosken pyörteet ja karikot.
 Rakkaus löytää aina tiensä valoon - rakkaus on kartta ikuiseen onneen.

Kuvaaminen jäi hämärässä vähälle.Oli tarkoitus ennen 

häiden alkua käydä vielä juhlapaikalla kuvaamassa

koristelua mutta oli jo tekemistä siinä että kaikilla

oli hiukset, mekot ja kravatit ojennuksessa :)

 

~Hannele~