12.7.2024

Matkalla Pohjois-Norjassa

Reissufiiliksissä aloin selaamaan viime vuoden Norjan reissun kuvia ja huomasin, etten ole siirtänyt edes kuvia kamerasta koneelle koskaan! Saatoin lupailla silloin ihan erillistä postaustakin reissusta mutta taisipa olla säpäkkä loppukesä ja se jäi tekemättä. Heinäkuun koosteessa löytyy jotain (täällä) Kovin paljoa ei ollut kameralla kuvia, vaan enemmän tuli kuvattua puhelimella. Instagramista sen reissun stoorit löytyy edelleen tallennettuna kohokohtiin. Nyt on taas se aika vuodesta, kun Pohjois-Norjaan matkaa yksi jos toinenkin. Joten eipä liene haitaksi jos jaan viime vuoden kuvia ja koitan muistella siitä jotain. Ehkä joku saa ispiraatiota tämän kesän reissuun 😊

Tehtiin 6 vrk matka retkeilyautolla ja kilometrejä kertyi n. 2500. Reissussa olimme minä, mies ja 2 nuorinta lasta. He olivat silloin 14 ja 17. Retkiksessä on nukkumapaikat kolmelle, mutta teinit vuorottelivat niin että aina toinen nukkui ilmapatjalla lattialla. Tunnelma oli tiivis, varsinkin silloin kun satoi vettä, mutta selvittiin ilman riitoja 😄 Onneksi vesisateet ajoittuivat enimmäkseen yöaikaan. Ajettiin ensimmäiseksi yöksi jonnekin Ranuan ja Rovaniemen välille ja toisena päivänä ajeltiin Karigasniemen kautta Norjan puolelle, Lemmijoelle. Matkalla näin ensimmäistä kertaa Inarijärven. En ollut siellä päin Suomea niin pohjoisessa ennen käynyt. Lemmijoella oltiin yö ja pitkälle seuraavaan päivään. Geokätkösovelluksen avulla etsin jotain kivaa retkipaikkaa ja löysin Porsangerin vuonon rannalla sijaitsevan Trollholmsundin.  Muutama kilometri isolta tieltä ajeltua, tuli vastaan parkkialue jossa oli mm vessat. Siitä lähti polku rantaan, jonne on muodostunut aikoinaan dolomiittipatsaita, "peikkoja". Oli hieno paikka kaikkineen, löysin hyvän postauksen siitä täältä. Kannattaa käydä lukemassa 👍Illan päälle ajeltiin Hammerfestiin, jossa olin käynyt 4-vuotiaana ja halusin mielenkiinnosta käydä katsomassa minkälainen paikka se on kun ei muistikuvia ole jäänyt. No, käytännössä ajettiin kylän läpi kauppaan ja takaisin. Mukavan näköinen pikkukaupunki kuitenkin. Palatessa mies ja lapset kalastivat Kvalsundin sillan kupeessa, jossa muuten on Saltstraumenin jälkeen Norjan voimakkaimmat vuorovesivirtaukset. Vielä ajettiin pätkän matkaa puskaparkkiin ja paistettiin kalaa yöpalaksi. Vaikka retkeilyautossa on hella sisällä, on kalat kivempi paistaa ulkona retkikeittimellä. Tuli kerran reissun loppupuolella paistettua kalat auton sisällä sateen vuoksi, ja sen tiesi kyllä seuraavanakin päivänä 😅

Norjassa kannattaa muistaa, että sunnuntaisin kaupat ym on kiinni (mua ei haittais vaikka Suomessakin ois edelleen) joten ruokavarastot kannattaa tarkistaa jo lauantaina. Sunnuntaina ajeltiin pysähdellen Altan ohi Kåfjordin kylään, jossa ollaan kalastettu useammalla reissulla.  Uusi tie siltoineen oikaisee ja ohittaa kylän, mutta vanha tie on käytössä edelleen myös. Kävimme tytön kanssa kävelyllä kirkon luona. Matkan varrella hevoset seurasivat uteliaina meidän liikkeitä. Kalastushommat jatkuivat taas pitkälle yöhön.

Seuraavana päivänä ajettiin Skjervoyn sillan kupeeseen, jossa ollaan myös oltu monella kerralla. Yli 800m pitkältä sillalta on hyvä kalastaa ja siellä onkin aina ollut väkeä. Oltiin yö lähistöllä ja aamulla kun muut velä nukkuivat, kävin itsekseni vastarannalla kävelemässä pitkin polkuja, joiden varrelta löytyy mm. kivikautisten asumusten jäänteitä. Sillä aikaa olivat mies ja tyttö heränneet kalastamaan ja saatiin vettä ihan kunnolla niskaan. Autossa sai laittaa lämmöt täysille ja levitellä vaatteita kuivumaan. 

Viimeisenä Norja-päivänä ajeltii pysähdellen  iltakahville mun lapsuuden ja nuoruuden parhaan ystävän luokse. Hän asuu norjalaisen miehensä ja lastensa kanssa Skibotnin lähistöllä, joten ei tullut pitkää ylimääräistä lenkkiä kotiin päin mennessä. Sieltä lähtiessä paistettiin aamun kalat iltapalaksi. Vuodesta 2021 on Norjasta kielletty viemästä merikalaa Suomeen, ellei sitä ole pyydetty rekisteröidyn kalastusyrityksen asiakkaana. Joten piti tietysti syödä saalis parempiin suihin ennen rajan ylitystä 😊

Sää oli viimeisenä päivänä erityisen pilvinen ja sateinen, joten ei kovastikaan harmittanut lähteä kotiin päin. Oli jo menty kovastikin yli puolen yön kun ajeltiin Suomen puolelle Kilpisjärvelle. Matkalla pysähdyttiin vielä Rovjoen putouksella, taisi silloin olla kello jo 2.30 Suomen aikaa 😅 Yövyttiin Kilpusjärven eteläpuolella vielä ja ajeltiin seuraavana päivänä kotiin. Olipa mukava reissu!

















Tätä postausta olen kirjoitellut parin päivän aikana pikkuhiljaa reissun päällä. Laitoin kuvat kotona koneella ja lisäilen tekstiä puhelimella. Joten voi olla virheitä mukana mutta korjaillaan niitä sitten jälkikäteen. Ehkäpä seuraava reissupostaus tulee vähän joutuisammin kuin vuoden päästä, hope so! 😄

~Hannele~

9.7.2024

Juhlien täyteinen kesäkuu

 Kesäkuussa riitti aika kiireisen arjen lisäksi juhlia. Ensimmäisenä viikonloppuna oli ensin
lauantaiaamuna peruskoulun kevätjuhla. Meidän perheessä onkin ensi keväänä viimeinen sitä lajia,
kun nuorimmainen pääsee peruskoulusta. Iltapäivällä ajeltiin miehen siskon luokse juhlimaan
tuoretta ylioppilasta ja samalla 2-vuotiasta kummipoikaa. Kotiin päästyä alkoikin leipominen ja salaatin
 teko, jota jatkui pitkälle yöhön. Sunnuntaina ajeltiin tarjoilut mukanamme vävypojan kotiseudulle
juhlimaan tytön ja vävypojan kihlajaisia. Rennot ja ihanat, yhdessä sulhasen perheen kanssa järjestetyt
kihlajaiset vietettiin Haapajärvellä, vanhalla Nokkouden koululla.

Seuraavana viikonloppuna juhlistettiin pienimuotoisesti keskimmäisen tytön valmistumista
lastenohjaajaksi. Hänelle tämä oli jo toinen ammatti, joten halusi itse kahvitella pienellä porukalla
heillä kotona, kun 3 vuotta sitten on jo yhdet valmistujaiset vietetty.

Nuorimmainen lähti rippileirille ja seuraavana viikonloppuna vietettiinkin sitten rippijuhlia.
Ja siinä välissä käytiin keskimmäisen lapsenlapsen 1-vuotissynttäreillä. Synttärisankarin iskä, eli
 meidän poika oli synttäriviikonloppuna viimeistä kertaa lomilla, ennen kuin juhannusviikolla kotiutui
rajavartiostosta Ivalosta. Menneenä talvena heidän tyttöä sanottiin usein rajakarhunpennuksi,
koska rajajääkäreitä kutsutaan rajakarhuiksi :)

Sitten olikin meidän nuorimmaisen rippijuhlat. Jotenkin oli kyllä niin haikea fiilis, varsinkin
kirkossa kun oltiin viimeistä kertaa vanhempina konfirmaatiossa. Aika on mennyt kyllä
ihan hurjaa vauhtia! Tälläkin kertaa tein tarjolle raamatun mallisen kakun, jollainen on ollut
nyt sitten kaikkien meidän 7 lapsen rippijuhlissa. Saapa nähdä siirtyykö perinne aikanaan
lastenlasten juhliin. Niihin on onneksi vielä aikaa :D

Juhannuksena oli vähän ajatuksena mennä mehtämökille juhannussaunaan, niin kuin joinakin
vuosina. Mutta jouduttiinkin käymään edellisyönä tikkauttamassa miehen sormea joka
otti vähän osumaa autonkorjaushommissa. Joten saatiin unohtaa saunomiset tänä vuonna ja
käytiinkin juhannusaattoiltana isällä ja äitillä sekä sen jälkeen lapsuuden "kotijärvellä",
Hietajärvellä jossa olikin tuttuja, mm tätini ja kummitätini istumassa iltaa.
Juhannuksena vietin myös synttäreitäni, sain kukkia ja tein helpon kakun kaupan valmiista
torttupohjasta ja marenkipohjasta. Väliin ja päälle laitoin raparperihilloa, jota keitin
rippijuhlien britakakkuun, mansikoita, pensasmustikoita ja kermavaahtoa.

Ja juhlien täyteisen kuukauden vastapainoksi kesäkuu päättyikin vähän surullisissa merkeissä kun
 vanhimman tytön ja vävypojan 4-vuotias koira jouduttiin lopettamaan. Se asui meillä noin puolet
 elämästään, kun ei sopeutunut kerrostaloon. Olin helpottunut talvella, kun se pääsi taas asumaan
 omistajiensa kanssa. Mutta kyllä itku pääsi, kun vakava sairaus vei koiran tosi lyhyessä ajassa 💔













~Hannele~

25.6.2024

Täyttä elämää

 Se on ollut niin täyttä elämää nyt että! Toukokuun kuvatkin on jääneet laittamatta, mutta
vielähän ne ehtii nytkin. Miksipäs ei? Toukokuussa aloin tekemään yrittäjänä pihahommia,
kun kahtena sesonkina olen ollut työntekijänä. Tehdään töitä tiiminä, jossa tällä hetkellä
aktiivisena minä ja entinen työkaverini. Molemmilla on omat toiminimet, mutta tiimimme
löytyy somesta Facebookista ja Instagramista. Saatiin heti alkuun isompi projekti, jonka parissa
meni viisi viikkoa ja se jatkuu viimeistelyhommien kanssa vielä heinäkuun puolella. Tiiviin
touko-kesäkuun vastapainoksi toivonkin heinäkuulle sopivassa suhteessa töitä ja lomailua :)

Kesäkuussa ollaan juhlittu perheessä myös kihlajaiset ja rippijuhlat,
ja sekin on täyttänyt osansa alkukesän vapaa-ajasta.

Mutta niistä kuvia sitten myöhemmin, palataan vielä hetkeksi toukokuuhun:

Toukokuussa seurattiin luonnon heräämistä, juhlistettiin vähän vappua, sitten äitienpäivää
ja myöhemmin vielä meidän äidin saamaa äitienpäivän kunniamerkkiä  ♥
Niin ja olihan toukokuussa vielä veljen pojan valmistujaisetkin!
Käytiin myös Ruukissa puutarhamessuilla.
Sitten heitinkin jälleen vähäksi aikaa hyvästit talven ajan tekemälleni
 päiväkotikeikkailulle ja siirryin taas täysillä pihatöihin. Saatiin työskennellä tosi hyvässä säässä
 pitkään, myöhemmin ollaan päästy toki "nauttimaan" myös sateessa työskentelystä.
Jos talven aikana on tullut liikuttua liian vähän, niin nyt ei ole sitä ongelmaa,
työ pitää huolen että kunto kasvaa kohisten! :D

P.S. Äitienpäivän 2,4 metrin mittaisen herkkulautasen teosta löytyy lyhyt video Youtubesta.












~Hannele~


7.5.2024

Koivusta mahlaa

Just nyt on aika kerätä koivusta mahlaa ja minäkin kokeilin eka kertaa ikinä mahlan valuttamista.
Poika on saanut jo ison määrän kerättyä ja sehän innosti minutkin testaamaan yhden pullon verran.
Täytyy varmaan lähipäivinä kerätä lisää. Mahlaa voi myös pakastaa joten vaikka mahla ei jääkaapissa
säily kuin vuorokauden tai korkeintaan pari, saa sitä pakastamalla käytettäväksi pitkäksi aikaa.

Koivun mahlaa on aina pidetty erittäin terveellisenä, aika kattavasti tietoa löysin täältä.
Mahlan kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten jos omia koivuja ei ole,
keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Ja koska on ollut vähän hinkua videoiden tekoon, mutta ideat on olleet vähissä, päätin
vapaapäivän kunniaksi tallentaa tuon ensimmäisen kokeiluni videolle.
Lisään sen postauksen loppuun :)







~Hannele~

5.5.2024

Huhtikuulta

 Niin mennä hurahti huhtikuu. Oli kyllä niin monenlaista säätä ja välillä tuntui ettei
talvi lopu ollenkaan! Mutta päästiinpähän jopa haravoimaan vähän jo huhtikuun puolella, vaikkei
nytkään ole vielä kaikki lumet pihalta sulaneet. Lähialueen joet tulvivat kovasti, tehden valitettavasti
myös tuhojaan lähipaikkakunnilla. Kyllä vedellä vaan on valtava voima!

Retkellä ollaan käyty ja mummuhommiakin olen saanut tehdä, se on kyllä mukavaa ♥
Kävin myös tutustumassa Kalajoen Plassille avattuun, kahden naisyrittäjän yhteiseen hoitotilaan,
 Hyvän tuulen tupaan.  Aurinkoiset illat ovat houkutelleet lenkkeilemään ja kuntoportaisiin.
Vapuksi leivottiin munkkeja ja ostettiin kaupasta hyvää simaa :)









Aurinkoista toukokuuta!

~Hannele~