Martimoaapa

Vielä yksi postaus Lapin reissulta: Olimme siis kolmisen viikkoa sitten perjantaista maanantaihin ruskaretkellä miehen ja kuopuksen kanssa. Nukuimme ensimmäisen ja kolmannen yön pojan kummien mökillä Simossa ja väliyön Luostolla hotellissa. Ajoimme perjantaina mökille ja matkan varrella poikkesimme Kiimingin Koitelinkoskelle. Vaikka siitäkin voisi tehdä oman postauksensa, jätän sen tällä kertaa väliin. Mutta sanonpahan vaan että oli hieno paikka! Nimenä Koitelinkoski on ollut tuttu ja kuviakin olen nähnyt, mutta en tiennyt että se on niin laaja ja hienosti rakennettu retkeilypaikka. Kannattaa käydä! Lisäinfoa löytyy täältä.

Lauantai alkoi sateisena ja aamupäivällä lähdimme ajelemaan Ranuan ja Kemijärven kautta Pyhätunturille. Tämän reissun upein ruska oli oikeastaan tällä välillä, mutta vesisateen vuoksi ei tullut pysähdettyä kuvaamaan. Sehän tietysti jälkikäteen harmitti! Pohjoisemmassa erityisesti tunturikoivut olivat jo lehdistä paljaat. Pyhätunturilla kävelimme Isokurun poikki Karhunjuomalammelle ja takaisin, siitä kerroinkin edellisessä postauksessa. Pimeän laskeutuessa palasimme autolle ja ajelimme yöksi Luostolle Lapland Hotels Luostotunturiin. Huoneen hintaan kuului hotellin pienen kylpylän käyttö ja koska illalla emme ehtineet, kävimme siellä sunnuntai-aamuna pulikoimassa aamiaisen ja uloskirjautumisen välissä. Mukavaa, rentoa vaihtelua pitkiin kävelyihin. Luostolta ajoimme n. 140 km Pyhä-Nattaselle, josta kerroin aiemmin täällä. Pyhä-Nattasella vietetyn päivän jälkeen ajoimme reilut 300 km takaisin mökille. Perillä olimme vasta  puolen yön aikaan mutta lämmitimme vielä saunankin :)

Mökin omistajat olivat vinkanneet, että kohtuullisen ajomatkan päässä on Martimoaapa, Metsähallituksen ylläpitämä soidensuojelualue. Martimoaavan-Lumiaavan-Penikoiden soidensuojelualue on pinta-alaltaan 134 km2 ja sijaitsee Simon ja Keminmaan kuntien alueella. Alueella on eri mittaisia reittejä, mm. lasten satuaiheinen luontopolku. Suoalueen halki kulkee 12,8 km:n vaelluspolku Simon puolelta, Hangassalmenahon pysäköintipaikalta Keminmaan puolelle, Kivaloiden pysäköintialueelle. Reitin varrella on autiotupia, joissa voi pitää taukoa tai vaikka yöpyä. Täältä olisi helppo aloittaa vaellusharrastus!

Me ajoimme Hangassalmenaholle ja paistettuamme laavulla makkarat, teimme pienen kävelyretken. Menneen kesän aikana pitkospuita on uusittu 8 kilometrin matkalta, mutta osa on vielä vanhaa, huonokuntoista reittiä. Kyltissä oli suositeltu kiertosuunta uusille pitkoksille, mutta suosituksista poiketen kiersimme alkupätkän vanhaa reittiä pitkin.  (Aika sympaattiset nuo vanhat pitkokset!) Reilun kilometrin jälkeen reitti yhdistyi uuteen ja siitä kävelimme vielä vanhalle, jo käytöstä poistetulle lintutornille ja kahvitauon jälkeen takaisin autolle. Kävelyä tuli yhteensä reilu 5 kilometriä. Sää suosi, oli aurinkoinen päivä ja 15 astetta lämmintä. 

Parkkipaikalla oli maanantaina aamupäivällä kymmenkunta autoa, josta voi päätellä että paikka on retkeilijöiden suosiossa. Joku mies poimi pitkospuiden varressa karpaloita ja kertoi poimineensa jo 5 litraa! 

Kävelyretken jälkeen ajelimme kotiin. Tänä syksynä koin Kuusamoa pohjoisemman Lapin ruskan ensimmäistä kertaa ja vieläpä kahden reissun verran. Olen aika varma että palaamme tulevina vuosina uudelleen!

Ajo-ohjeet Martimoaavalle löytyvät täältä. Martimoaavasta kertova, vapaaehtoisvoimin ylläpidetty sivusto täällä.